Käyttökokemussuunnittelu (User Experience / UX Design)

Käyttökokemussuunnittelu (User Experience tai UX Design) pyrkii tekemään järjestelmän
käyttämisestä miellyttävää ja suoraviivaista. Todellisuudessa käyttökokemusta ei varsinaisesti voi suunnitella.
 

Käyttökokemussuunnittelu (User Experience Design tai UX Design)

Käyttökokemussuunnittelu tähtää siihen, että järjestelmän käyttäminen olisi käyttäjälle mahdollisimman sujuvaa ja helppoa, joissain tapauksissa jopa kokonaisvaltainen elämys.
 
Yleensä tavoite on, että käyttäjän ei pitäisi itse joutua miettimään, miten järjestelmää käytetään.Järjestelmä ohjaa käyttäjää intuitiivisesti ja suoraviivaisesti, ja käyttäjälle kokemus on mahdollisimman miellyttävä.
 
Vaikka termiä käyttökokemussuunnittelu käytetään paljon, se johtaa hieman harhaan; käyttäjän kokemusta ei nimittäin voi varsinaisesti suunnitella.
 

Kokemus syntyy käyttäjän sisällä.

Käyttökokemus-suunnittelulla pystytään vain rajallisesti vaikuttamaan siihen, millainen kokemus järjestelmän käyttäminen käyttäjälle on.
 
Syy on yksinkertainen: kokemus syntyy aina käyttäjän sisällä. 
 
Kokemuksen syntymiseen vaikuttavat monet asiat: Millainen ihminen käyttäjä on? Mitä hän on kokenut aiemmin? Itse käyttäjäkään ei pysty täysin vaikuttamaan omaan kokemukseensa. 
 
Käyttöliittymiä tai palveluita voidaan suunnitella ja toivoa, että ne vaikuttaisivat käyttäjän sisäiseen kokemukseen tietyllä tavalla.

Yksi kysymys on kaiken perusta

Kun suunnitellaan järjestelmän tai palvelun käyttöliittymää, yksi kysymys on yleensä kaiken
perusta: mitä käyttöliittymällä pitäisi pystyä tekemään?
 
Esimerkiksi elokuvateatterin lippuvarausjärjestelmällä pitäisi pystyä varaamaan lippuja elokuvanäytöksiin. Miten prosessista tehdään niin sujuva ja miellyttävä, että käyttäjä varaa liput ja palaa toistekin?
 
Käyttöliittymäsuunnittelussa on tärkeää ymmärtää järjestelmän kohderyhmää ja eri käyttäjäpersoonia.
 
Millaisissa tilanteissa ihmiset kiinnostuvat elokuvalippujen varaamisesta? Mitä he haluavat nähdä ensimmäisenä: näytösajat vai ohjelmistossa olevat elokuvat? Miten käyttäjä päättää, mitä elokuvaa hän menee katsomaan ja milloin?
 

Havainnointia ja haastatteluja

Tyypillisimmät keinot selvittää käyttäjien ajatuksia ja tarpeita ovat havainnointi ja haastattelu.
 
Jos esimerkiksi tehdään lääkärille reseptinhallintajärjestelmää, on oleellista perehtyä siihen, millaisissa tilanteissa lääkäri on potilaiden kanssa. Miten vastaanottokäynti yleensä etenee? Millaisia tilanteita siinä tulee eteen? Jos pitää uusia resepti, miten tilanne tyypillisesti aktivoituu? Onko potilas paikalla vai onko hänellä kenties ollut puhelinaika?
 
Käyttöliittymäsuunnittelulla pyritään optimoimaan tehtävät eli varmistamaan, että lääkäri pystyy hoitamaan asiat mahdollisimman suoraviivaisesti.
 
Lääkärin ei kuulu palvella järjestelmää, vaan järjestelmän tulisi näyttää juuri se, mitä lääkäri
milläkin hetkellä tarvitsee eteensä.
 

Älä haksahda palvelemaan mielipiteitä

Mitä sudenkuoppia käyttöliittymäsuunnittelussa sitten voi olla? Vakiolistoja virheistä ei oikeastaan voi laatia.
 
Hyvän käyttöliittymän ominaisuudet riippuvat siitä, mitä käyttäjä järjestelmällä tekee, millaisia
tietoja hän pitää mielessään ja mihin hän on etenemässä seuraavaksi. Yleisiä ratkaisuja on
käytännössä hankala tarjota.
 
Joskus käyttöliittymän suunnittelija voi haksahtaa palvelemaan käyttäjien mielipiteitä. Käyttäjällä voi olla vahva oma mielipide siitä, miten järjestelmän tulisi toimia. Mielipiteet menevät yleensä ristiin riippuen siitä, keneltä kysytään.
 
Ongelmana on myös, että mielipiteet ovat yleensä hyvin sidottuja niihin ratkaisuihin, joita käyttäjät ovat itse käyttäneet aiemmin. Esimerkiksi koodaajan mielipide voi riippua siitä, millaisia ratkaisuja hän on itse toteuttanut tai osaa toteuttaa.
 

Mielipiteen taustalla on jokin syy

Käyttöliittymän suunnittelua ei siis kannata aloittaa mielipiteen pohjalta, vaan selvittää, mikä syy mielipiteen taustalla oikeastaan on. Syy ei yleensä ole se, joka mielipiteessä on.
 
Käyttäjä saattaa esimerkiksi sanoa, että näytöllä on liikaa asioita ja kokonaisuus on sekava. Hänen mielestään kokonaisuudesta pitäisi karsia asioita pois, jotta se olisi selkeä.
 
Todellisuudessa käyttäjälle näytetyssä kokonaisuudessa saattaa olla vialla se, että siitä puuttuu hänen tehtävässään tärkeitä asioita. Usein karsiminen ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu.
 
Sen sijaan kokonaisuus kannattaa ehkä jäsentää uudella tavalla ja suunnitella se visuaalisesti niin, että siitä nousevat esille ne asiat, jotka ovat olennaisia käyttäjän tehtävien kannalta.
 
Suunniteltiin käyttöliittymä miten tahansa, viimeistään siinä vaiheessa, kun se otetaan käyttöön, nähdään sopiiko se sille tarkoitettuun tehtävään.